Siirry sisältöön

Elokuussa 2007 minusta tuli toiminta-alueittain opiskelevien lasten ja nuorten opettaja. Olin innoissani, ihmeissäni ja varmaan vähän peloissanikin. Mitä ihmettä osaan opettaa uusille oppilailleni, joista juuri kukaan ei puhunut eikä kävellyt, lukemisesta ja laskemisesta puhumattakaan? Mistä saisin tietoa ja tukea työhöni?

Jo noina ensimmäisinä kuukausina alkoi kyteä ajatukseni kirjoittaa kaltaisilleni keltanokille opaskirja, jonka avulla työhön pääsisi nopeasti kiinni. Vuosien kuluessa ajatus vahvistui, ja vähitellen tiesin senkin, että kirjan lisäksi tarvitaan blogi, jonka kautta voin jatkossakin jakaa oppimiani asioita ja ideoita. Haaveeni on, että blogissa syntyisi myös keskustelua, ja ehkä toisetkin opettajat innostuisivat kertomaan täällä omia vinkkejään.

Lämpimästi tervetuloa lukemaan blogiani ja pian ilmestyvää kirjaani. Erityisluokanopettajana en tule koskaan valmiiksi, mutta yhdessä oppilaideni kanssa, saatan oppia hitaasti.

Outi